Ekosysteemi

 Mikä on ekosysteemi?

Ekosysteemi on eliöyhteisön (eli eri eläin- ja kasvipopulaatioiden ja koko elävän luonnon muodostama ryhmä) ja elottoman luonnon (eli kaikki eloton luonnossa esim. vesi ja kivet) muodostava toimiva kokonaisuus. Esimerkiksi järvi, metsä ja Itämeri ovat ekosysteemejä.

Eliöyhteisö+eloton luonto= ekosysteemi!

 Ekosysteemejä 

on erilaisia

Miksi metsät ja suot ovat erilaisia?

Kasvien kasvupaikkatekijät määräävät metsä- ja suotyypin:

KASVIEN KASVUPAIKKATEKIJÄT:

• valon ja lämmön määrä
• veden ja ravinteiden määrä
• maaperän maalajit
• maaperän happamuus

Erilaiset metsätyypit:

	Kuiva kangasmetsä	Tuore kangasmetsä	Lehto
Maalaji	Hiekka/sora	Moreeni/hiekka/ sora/savi	Multa
Vedenmäärä	Vähän	Paljon	Paljon
Ravinteiden määrä	Vähän	Paljon	Paljon
Valon määrä	Paljon	Varjoinen, vähän	Vähän
Pohjakerroksen kasveja	Torvijäkälä Seinäsammal	Kerrossammal kynsisammal	Lehväsammal
Kenttäkerroksen kasveja	Kanerva Puolukka	Mustikka Ketunleipä	Valkovuokko Metsääorvokki
Puukerroksen kasveja	Mänty	Kuusi Koivu	Haapa Tuomi

Tuore kangasmetsä talvella. Metsän tunnistaa tuoreeksi kangasmetsäksi esimerkiksi kuusista ja mustikanvarvuista. Metsän koivuja ei erota kuvasta, koska ne ovat pudottaneet lehtensä talveksi.

CC BY NC/Vilma Kaljonen

Lehto on harvinaine Suomessa. Kuvassa näkyy haapoja ja valkovuokkoja, jotka ovat tyypillisiä lehdon kasveja. Lehdossa kasvaa lehtipuita ei havupuita. (linkki kuvaan)

Kuiva kangasmetsä. Maassa on jäkäliä ja puolukan varpuja. Pensaskasveja on vähän. Puut ovat pääasiassa mäntyjä. (linkki kuvaan)

Erilaiset suotyypit:

	Neva	Korpi	Räme	Letto
Esiintyvyys	Pohjoissuomi Pohjanmaa	Koko Suomessa (5-osa Suomen soista)	Koko Suomessa (Yli puolet Suomen soista)	Pohjoissuomi Pohjanmaa (harvinainen)
Veden määrä	Märkä	Paikoittain lammikoita ja lähteitä	Paikoittain sekä kuivaa että märkää	Melko vetinen
Puut	Puuton	Kuusia (koivuja)	Mäntyjä	Puuton
Ravinteiden määrä	Melko paljon	Paljon	Vähän	Paljon
Kasvit	Varpuja ja saroja	Harvinaisia lajeja Tuoreen kangasmetsän lajeja Heiniä ja ruohoja (vehreä)	Varpukasveja Paljon sammalta → paksu turvekerros	Paljon sammalia Harvinaisia varpu- ja ruohokasveja Suovilloja

Räme. Suomen yleisin suotyyppi, yli puolet Suomen soista ovat tyypiltään rämeitä. Suopursut, kanervat ja karpalot ovat yleisiä kasveja rämeellä.  (linkki kuvaan)

Suopursu (linkki kuvaan)


Karpalo (linkki kuvaan)


Kanerva (linkki kuvaan)

NEVAN RAVINTOKETJU

(paarma, mutasara, niittykirvinen, muuttohaukka, bakteerit)

Mutasara kasvaa vedessä ja veden rannalla. Se yhteyttää eli tuottaa energiaa auringon valon, veden ja ravinteiden eli maaperän pienhiukkasten ja alkuaineiden (eivät sisällä energiaa) avulla. Yhteyttämisessä eli fotosynteesissä syntynyt happi vapautuu ilmaan ja sokeri varastoituu kasvin lehtivihreään. Mutasara on tämän ravintoketjun tuottaja eli se on omavarainen ja tuottaa energiaa ja ravintoa muille.

Paarman toukat asuvat vedessä ja syövät kuolleita kasveja esim. mutasaran osia. Paarma on kuluttaja eli toisenvarainen eli se tarvitsee tuottajien valmistamaa ravintoa selvitäkseen, lisäksi paarma on kasvinsyöjä eli se ei syö lihaa vaan kasveja. Kun paarman toukka syö kuolleen mutasaran kasviainesta se saa siitä ravintoa ja energiaa.

Niittykirvinen on lintu ja hyönteissyöjä eli peto eli se syö hyönteisten lihaa. Kun niittykirvinen syö aikuisen paarman, paarman sisältämä ravinto ja energia siirtyy lintuun. Niittykirvinen on siis myös kuluttaja ja toisenvarainen. Energian määrä on vähentynyt paarman saamasta energiamäärästä, koska paarma on kuluttanut siitä osan. Niittykirvisen on syötävä paljon paarmoja saadakseen tarpeeksi ravintoa ja energiaa.

Muuttohaukka on peto eli lihansyöjä. Kun muuttohaukka syö niittykirvisen, niittykirvisessä oleva energia siirtyy muuttohaukkaan. Energian määrä on taas vähentynyt, koska niittykirvinen on kuluttanut siitä osan. Eli muuttohaukkakin on kuluttaja eli toisenvarainen.

Lopulta maaperän bakteerit ja sienet eli hajottajat hajottavat muuttohaukan (ja kaikkien muiden eliöiden jäänteet) ja palauttavat muuttohaukassa olleet alkuaineet ja ravinteet, jotka eivät sisällä energiaa takaisin maaperään, josta kasvit taas käyttävät ne uudelleen hyväkseen.

Näin ravintoketju jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...

Talousmetsä VS Luonnontilainen metsä

Talousmetsiä hoidetaan

-Usein vain yhtä puulajia

-Lähes kaikki muut kasvit karsittu pois

-Samankokoisia puita

-Melko tasainen maasto → esteet poistettu → helppo liikkua metsäkoneilla

-Vähän kasvilajeja

-Vähän eläimiä

-Puut kasvavat ja uusiutuvat nopeammin

-Metsässä on valoisaa (koska muuta kasvillisuutta on vähän)

-Puut kasvavat ''riveissä''

-Talousmetsiä on enemmän kuin luonnonvaraisia metsiä

-Hakataan ja istutetaan n.100 vuoden välein

Äskettäin hakattu metsä CC BY NC/Vilma Kaljonen

Talousmetsää. Puut ovat saman kokoisia ja tasaisesti istutettu. CC BY NC/Vilma Kaljonen

Luonnontilaiset metsät ovat hoitamattomia

-Paljon eri puulajeja

-Taimia, pensaita, monia muita kasveja

-Puut erikokoisia ja eri-ikäisiä

-Maasto voi olla hyvinkin epätasaista

-Pieniä polkuja

-Puroja ja lähteitä

-Kiviä

-Paljon sammalia

-Monia eläinlajeja (uhanalaisia)

-Puiden kasvu ja uusiutuminen hidasta

-Hämärämpi metsä

-Kosteaa

-Lahoja ja keloja puita (myös maassa kaatuneina) → ei kerätä pois → elinympäristö pienille eläimille

-Vähemmän määrällisesti kuin talousmetsiä

-Metsää ei ole hoidettu pitkään aikaan tai ei ikinä

On hyvä, että luonnontilaisia metsiä on vielä, koska niissä asuu monia uhanalaisia lajeja. JOS kaikki luonnontilaiset metsät tuhottaisiin ja tilalle istutettaisiin talousmetsiä uhanalaiset eliöt tuskin löytäisivät uutta elinpaikkaa ja kuolisivat. Siksi on hyvä, että Suomessa ja ympäri maailmaa on luonnonsuojelualueita, joissa metsien ja niiden eläinten annetaan olla rauhassa. Ihmisiä käy vierailemassa luonnonsuojelualuella, mutta heidän pitää varoa tuhoamasta luontoa.

Mutta talousmetsistä on hyötyä myös jos niitä hoidetaan hyvin. Metsän puut hakataan ja istutetaan uudelleen tasaisin väliajoin. Metsästä karsitaan ylimääräiset kasvit pois, jotta puut saavat mahdollisimman paljon valoa ja elintilaa. Talousmetsissä eläimiä ei paljoa ajatella, koska tasaisin väliajoin niiden pesät ja kodit tuhotaan, kun metsää raivataan tai se hakataan. Sen takia eläimiä onkin enemmän luonnontilaisissa metsissä.

Metsien monikäyttö

Miten metsiä ja soita voidaan hyödyntää?

KASVIT:

-Marjastus (esim. mustikka+puolukka)

-Sienet [ei kasveja (esim.kanttarelli+tatti)]

-Kukkien kerääminen

-Ruoka

-Lääkkeet+luontaistuotteet

PUUT:

-Paperi

-Rakennusmateriaali (laudat yms.)

-Huonekalut

-Polttopuut

-Ksylitoli (koivusta)

ELÄIMET:

-Metsästys

----Hirvet

----Porot

----Jänikset

----Linnut

----(eläinten liha)

-Turkikset

----Minkki

----Naali

----Kettu

---- :(

-Lintubongaus

LUONTO:

-Retkeily, telttailu

-Valokuvaaminen

-Luontoon tutustuminen

-Kasvien yms. tunnistaminen

-Retkeilyalueet (kaupallinen toiminta)

Puut odottamassa, että ne viedaan tehtaille.

SUOT

Suot ovat myös hyödyllisiä ihmiselle. Suosta kaivetaan turvetta, jota voidaan käyttää maatiloilla esim. eläinten kuivikkeena tai turpeesta voidaan tehdä kasvinaamioita. Monet pelloista on kuivatettu soista. Kun suo ojitetaan siinä oleva vesi valuu pikku hiljaa ojia pitkin pois ja suo kuivaa. Kun maa on tarpeeksi kuivaa siitä kaivetaan ylimääräiset puun juuret ja mahdolliset puut pois. Suo maahan on hyvä kylvää viljelykasveja, koska maaperä on ravinteikasta ja ravinteikkaassa maassa kasvit kasvavat paremmin.