Kasvien vuosi

KEVÄT:

Keväällä alkaa kasvien kasvukausi. Silloin kasvien siemenet alkavat itää. Ja puiden silmut aukeavat. Silmusta ulos tuleva vihreä lehden alku alkaa jo yhteyttää eli valmistaa ravintoa. 

 Syreenin silmu, joka ei ole vielä puhjennut. CC BY NC/Vilma Kaljonen

Auenneita koivun silmuja eli ''hiiren korvia''. CC BY NC/Vilma Kaljonen

KESÄ:

Kesä on kasvien kasvun aikaa. Silloin tapahtuu paksuus- ja pituuskasvu. Koko kesän kasvit valmistavat ravintoa eli yhteyttävät, samalla ne varastoivat ravintoa maavarteensa tai juuriinsa. Kesäisin tapahtuu pölytys eli kasvien lisääntyminen. Sen seurauksena marjat ja hedelmät alkavat kasvaa.

Ulpukan kukka. Kuvasta voi erottaa heteet ja emin. CC BY NC/Vilma Kaljonen

SYKSY:

 Syksyllä kasvit alkavat valmistautua talveen. Siemenet lentävät tai ne kuljetetaan kauas emoyksilöstä. Puiden lehdet kellastuvat ja putoavat maahan, tätä kutsutaan ruskaksi. Lehdissä olleet viherhiukkaset varastoituvat puun runkoon. Kasvi alkaa tuottaa ''pakkasnestettä'' eli se karaistuu. Kun sää kylmenee tarpeeksi kasvi vaipuu kylmänhorrokseen ja elintoiminnot pysähtyvät, jos kasvisolut ovat liian alhaisessa lämpötilassa ja ovat lähellä jäätyä, syksyllä tuotettu pakkasneste estää jäätymisen ja solut säilyvät.

Suuren vaahteran lehdet kellastumassa, lehtiä on pudonnut jo paljon maahan.

 CC BY NC/Vilma Kaljonen

Myrkyllinen kärpässieni kasvaa syksyisin, kuten muutkin sienet. CC BY NC/Vilma Kaljonen

TALVI:

Talvella kasvi ei kasva, se on vain kylmänhorroksessa. Kasvi ei siis tee mitään. Poikkeuksena havupuut, jotka ovat aktiivisia koko talven eivätkä pudota havujaan.

Kuten kuvasta näkee lehtipuut ovat pudottaneet lehtensä toisin kuin havupuut.

 CC BY NC/Vilma Kaljonen